Tutkimme, miten kielivähemmistöt Suomessa saavat, käyttävät ja tuottavat monikielistä tietoa. Mahdollisuus saada ymmärrettävää tietoa ja viestiä muiden yhteiskunnan jäsenten kanssa ovat edellytyksiä episteemisen toimintakyvyn rakentumiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ensimmäinen tutkimustehtävämme on selvittää, miten kielivähemmistöt, erityisesti ukrainan- ja venäjänkieliset, käyttävät digitaalista mediaa ja esimerkiksi konekäännöstä tiedonsaannin ja vuorovaikutuksen välineenä. Toisena tutkimustehtävänä tarkastelemme monikielisyyden, kääntämisen ja konekääntämisen roolia osana journalistien työtä. Tutkimuksemme auttaa rakentamaan kokonaiskuvaa tiedon saavutettavuuden merkityksestä ja käännösalgoritmien roolista kielivähemmistöjen arjen tukena.

Analysoimme kansalaisten, poliittisten ryhmien ja instituutioiden välisten viestintävirtojen rakenteita ja pyrimme tunnistamaan hetket, ongelmat ja logiikan, jotka synnyttävät episteemisiä riskejä, kuten kärjistynyttä polarisaatiota ja disinformaatiokampanjoita. Vaikka nämä ongelmat voivat johtua poliittisista identiteeteistä ja jännitteistä, ne voivat vahvistua algoritmien ja ulkopuolisten toimijoiden manipuloinnilla. Keskitymme siihen, kuinka polarisoitunut viestintäympäristö rajoittaa yksilöiden episteemisiä kykyjä, vahingoittaa tosiasioiden kiertoa ja heikentää yhteiskunnan vastustuskykyä tulevaisuuden haasteisiin. Tutkimme verkostoanalyysimenetelmillä kolmea episteemistä riskiä: hybridipropagandaa, kärjistynyttä polarisaatiota ja asiantuntijoiden episteemisen auktoriteetin kyseenalaistamista. Kehitämme uusia metodologisia työkaluja ja työskentelemme yhdessä poliittisten toimijoiden ja toimittajien kanssa luodaksemme työkaluja episteemisten riskien tunnistamiseen ja torjumiseen.

Tutkimme viestintäympäristön muutoksen vaikutuksia mediatoimijoita kohtaan tunnettuun luottamukseen ja niiden arvovaltaan. Tutkimme myös, miten yhteiskunnan tiedollista toimintakykyä ja luottamuksen rakentumista journalistista mediaa kohtaan voidaan tukea. Tarkastelemme kysely- ja haastatteluaineistojen avulla media-alan ammattilaisten näkemyksiä heidän vastuustaan yhteiskunnan tiedollisen toimintakyvyn tukemisessa sekä journalismiin kohdistuvista tulevaisuuden uhista. Haastatteluihin sekä teksti- ja verkostoanalyysiin perustuva tutkimuksemme analysoi sekä eri väestöryhmien että ”vasta-asiantuntijoiden” tuntemaa epäluottamusta perinteistä mediaa kohtaan. Tuotamme uutta tietoa siitä, mistä aikaisemmassa tutkimuksessa osoitettu kasvava epäluottamus johtuu ja millä keinoin vasta-asiantuntijat rakentavat omaa tiedollista arvovaltaansa. Tarkastelemme ja kehitämme yhdessä mediatoimijoiden kanssa journalistisia käytänteitä ja innovaatioita. Arvioimme uusien ammatillisten normistojen kehittämistä tukeaksemme journalismin ja sen yleisöjen välistä luottamusta. Keskeisiä tutkimuskohteita yhteistyössä partnereidemme kanssa ovat julkisen palvelun median tehtävät muuttuvassa viestintäympäristössä (YLE), journalistin ohjeiden uudistaminen (JSN), toimittajien kohtaama häirintä (Jokes), journalististen sisältöjen moniarvoisuuden edistäminen (Vikes) sekä moniäänisyyden mittaaminen (YLE).

Tarkastelemme episteemisen toimintakyvyn kehittämistä yhteiskunnallisen keskustelun säädöksissä, politiikkaohjelmissa ja -verkostoissa ja yhteiskuntateorian piirissä. Tuotamme kriittistä erittelyä siitä, miten tiedollisia oikeuksia koskeva politiikka- ja säädöskeskustelu liittyy aatehistorialliseen kehitykseen, ja miten tämä keskustelu vastaa uusien olosuhteiden (kansainvälisyys, uudenlaiset toimijat) haasteeseen. Ylläpidämme tilannekuvaa siitä, millaista kriittistä keskustelua eri maissa ja akateemisissa traditiossa näistä asioista käydään. Tutkimme empiirisesti suomalaisten politiikkaverkostojen toimijoiden käsityksiä tiedollisen toimintakyvyn ja oikeuksien kannalta tärkeiden poliittisten linjausten, prosessien ja julkisen keskustelun intensiivisten kiistojen yhteydessä. Lisäksi pohdimme haastatteluihin ja julkisen keskustelun aineistojen analyysiin perustuvissa tapaustutkimuksissa, miten kansainvälisen poliittisen keskustelun ja säädösten soveltaminen suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu.