Teksti: Erika Styf

Suomeen muuttaminen on iso elämänmuutos. Uusi kieli, uudet palvelut ja uudet tavat toimia voivat tuntua aluksi sekavilta. Siksi kunnat tarjoavat maahan muuttaneille monikielisen yhteiskuntaorientaation - koulutuksen, jonka tarkoitus on tehdä suomalaisesta arjesta ja yhteiskunnasta ymmärrettävämpi. Mutta mitä tämä koulutus oikeastaan sisältää, miksi se on lakisääteinen ja millaisia kysymyksiä siihen liittyy? 

Mikä yhteiskuntaorientaatio on?

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio kuuluu kunnan kotoutumisohjelmaan ja sijoittuu kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin. 70 tuntia kestävän kokonaisuuden keskeinen tarkoitus on tukea maahan muuttaneen henkilön kotoutumista ja helpottaa pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti koulutuksessa painotetaan työllistymisen tai opiskelupaikan saamisen sekä suomen tai ruotsin kielen oppimisen tärkeyttä. Yhteiskuntaorientaatiossa osallistuja saa tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, millaisista arvoista se on rakentunut ja millaisia oikeuksia sekä velvollisuuksia täällä asuvilla on.

Lainsäädäntö taustalla 

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio pohjautuu kotoutumislakiin (681/2023), joka uudistui samaan aikaan TE-palvelujen uudistuksen kanssa 1.1.2025. Vaikka laki ei määritä palvelun tarkkaa laajuutta tai pituutta, Valtioneuvoston asetus monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta (576/2024) täsmentää, mitä koulutus tarkoittaa käytännössä. 

Lakisääteisellä kotoutumista edistävällä palvelulla on kolme peruspilaria:

1. Koulutus järjestetään maahanmuuttajan äidinkielellä tai muulla hyvin osaamalla kielellä.

2. Opetus on dialogista eli vuorovaikutteista.

3. Opetus pohjautuu virallisiin Suomen Pakolaisavun ja Opetushallituksen laatimiin oppimateriaaleihin. 

Opetusmateriaalit ovat vapaasti saatavilla Yhteiskuntaorientaatio.fi -sivustolla. Tällä hetkellä viralliset oppimateriaalit ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tämä ei kuitenkaan vastaa nykyistä tarvetta. Vuonna 2024 Suomeen muutettiin eniten Ukrainasta, Etelä‑Aasian maista ja Filippiineiltä (Tilastokeskus, 23.1.2025), ja juuri näiden kieliryhmien edustajat ovat nyt kotoutumispalveluiden piirissä. Koska virallisia käännöksiä ei ole tarjolla, yhteiskuntaorientaation kouluttajat joutuvat usein kääntämään oppimateriaalin opetuskielelleen itse.

Asetuksen mukaan monikielisen yhteiskuntaorientaation kohderyhmänä ovat kotoutuja-asiakkaat eli kotoutumispalvelujen piirissä olevat henkilöt. Tällöin henkilöllä on voimassa oleva kotoutumissuunnitelma tai monialainen kotoutumissuunnitelma. Yhteiskuntaorientaatio kuuluu kunnan kotoutumisohjelmaan, joten sen järjestämisestä vastaa useimmiten kunta. Työvoimaviranomainen on kuitenkin vastuussa koulutuksen järjestämisestä sellaiselle maahanmuuttajalle, joka on jo rekisteröitynyt työnhakijaksi. Todellisuudessa näistä käytännön järjestelyistä voidaan sopia ja yhteiskuntaorientaation toteuttajana voi toimia vaikkapa yksityinen palveluntuottaja. KEHA-keskus tukee kuntia monikielisen yhteiskuntaorientaation kehittämisessä ja järjestämisessä.

Kouluttajan rooli on keskeinen

Valtioneuvoston asetus määrittelee vähimmäissisällöt, joihin kuuluvat muun muassa:

• suomalaiset arvot, normit ja keskeinen lainsäädäntö

• perus- ja ihmisoikeudet sekä yhdenvertaisuus

• sukupuolten tasa-arvo ja seksuaalioikeudet

• kotoutumisen tavoitteet ja kotoutumista edistävät palvelut

• työllisyys, yrittäjyys ja työmarkkinat

• opiskelu ja opiskelumahdollisuudet

• järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sekä osallisuus

• talouden suunnittelu ja arjessa toimiminen

• Suomen historia ja kulttuuri

Koulutusta voidaan täydentää paikallisten tai kohderyhmän tarpeiden mukaan. Tämän vuoksi koulutuksen toteutustavat voivat vaihdella huomattavasti eri paikkakunnilla ja järjestäjien välillä.

Koska koulutus perustuu dialogisuuteen, kouluttajan osaaminen on keskeistä. Sitä ei voi korvata pelkillä videoilla, yksittäisillä infotilaisuuksilla tai muulla yksisuuntaisella tiedonjaolla. Koulutus on järjestettävä lähtökohtaisesti lähiopetuksena, etäopetuksena tai näiden yhdistelmänä. Tarvittaessa koulutus voidaan toteuttaa myös tulkkauksen avulla tai osittain itseopiskeluna, esimerkiksi silloin kun osallistujan kieli on harvinainen, eikä kokonaista ryhmää saada muodostettua. 

Kouluttajan tulee hallita hyvin sekä opetuskieli että suomen tai ruotsin kieli, ja lisäksi tuntea perusteellisesti suomalainen yhteiskunta, kulttuuri ja palvelujärjestelmä. Mitä paremmin kouluttaja ymmärtää osallistujien lähtömaiden yhteiskunnallisia ja kulttuurisia taustoja, sitä selkeämmin hän pystyy avaamaan suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteitä ja vertaamaan niitä osallistujille tuttuihin rakenteisiin. Muita sen tarkempia pätevyysvaatimuksia kouluttajille ei ole asetettu, mikä korostaa järjestäjille jäävää harkintavaltaa. Oppimateriaalien kääntäminen saatetetaan myös lukea osaksi kouluttajan valmistautumista, eikä sitä nähdä erillisenä erityisosaamista vaativana työnä. 

Miksi aihe on tutkimisen arvoinen?

Monikielinen yhteiskuntaorientaatio on vielä uusi velvoite, ja sen toteutuminen vaihtelee kunnittain. Asetus edellyttää vähintään 70 tunnin koulutusta ja 12 teema-alueen käsittelyä, mutta käytännön toteutuksessa voi olla paikallisia ja kieliryhmäkohtaisia eroja. On myös syytä tarkastella, mitä sisältöjä eri kieliryhmille on painotettu ja mitä mahdollisesti käsitelty vain suppeasti. Lisäksi, kuten edellä totesin, viralliset opetusmateriaalit ovat toistaiseksi saatavilla vain suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, mikä herättää kysymyksiä käännösvastuusta, käännösten toteutustavoista sekä materiaalien laadunvarmistuksesta. Näihin kysymyksiin tulen pureutumaan omassa väitöskirjatutkimuksessani, erityisesti venäjän- ja ukrainankielisten koulutusten näkökulmasta.

Aihe on ajankohtainen myös siksi, että sisäministeriö on esittänyt kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Tiedotteen mukaan kansalaisuuden saamisen uudeksi edellytykseksi tulisi yhteiskuntatietous, ja kokeessa mitattaisiin tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Kysymykset perustuisivat yhteiskuntaorientaation oppimateriaaliin. Tämä nostaa koulutuksen merkityksen uudelle tasolle: se ei ole enää vain kotoutumisen alkuvaiheen palvelu, vaan mahdollisesti myös väylä kohti Suomen kansalaisuutta.

**

Erika Styf työskentelee väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjassaan hän keskittyy venäjänkielisten maahanmuuttajien episteemisten oikeuksien toteutumiseen kotoutumispalveluissa. Erityisen huomion kohteena on Monikielinen yhteiskuntaorientaatio -koulutus maahanmuuttajille.

‍