Suomen tilanne on silti erinomainen journalismin etiikan ja yleisön luottamuksen suhteen. Kotimaiset mediat ovat sosiaalista mediaa huomattavasti tärkeämpiä uutislähteitä, selviää kyselytutkimuksesta.

Myös päätoimittajille uutismedia näyttäytyy edelleen luotettavana ja luottamuksenarvoisena. He korostavat journalistisen työn perusasioiksi koettuja näkökohtia: tiedon paikkansapitävyys, ajankohtaisuus ja tasapuolisuus luovat pohjaa yleisönluottamukselle.

Tutkimuskonsortio DECA ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttivat vuonna 2023 kaksi kyselytutkimusta: toinen päätoimittajille, toinen 15-79-vuotiaille suomalaisille, osin yhtenäisin kysymyksin. Yleisöjä koskeva kysely on toistettu myös Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa, eikä eroja maiden välillä ollut juuri havaittavissa.

Vaikutusvalta uutismedian tuottamaan journalismiin nähdään kuitenkin eri tavoin päätoimittajien ja yleisön keskuudessa. Päätoimittajien vastauksissa journalistinohjeet ja journalistinen etiikka nousevat aivan keskeisiksi: 93 % vastaajista näkee niiden vaikuttavan paljon tai erittäin paljon. Yleisökyselyjen vastausten valossa tilanne vaikuttaa miltei päinvastaiselta: journalismiin eniten vaikuttavat tekijät ovat kaupallisia tai ainakin mediapäättäjien mielipiteiden ja toimien seurausta. Yleisöt niin Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa kokevat lisäksi, että medialla on suuri vaikutus niin ihmisten poliittisiin mielipiteisiin kuin päätöksentekoon.

Jopa kolmannes Twitterin ja TikTokin käyttäjistä kohtasi disinformaatiota

Yleisötutkimus viittaa siihen, että disinformaation kohtaamisesta on tullut suomalaisten arkea. Jopa kolmannes sekä Twitterin (X) (36 %) että TikTokin (32 %) käyttäjistä ja neljännes (28 %) Facebookin käyttäjistä kertoi kohtaavansa disinformaatiota usein tai hyvin usein. Keskustelufoorumeilla kohdataan kuitenkin eniten disinformaatiota: miltei 40 % käyttäjistä kohtaa disinformaatiota usein tai erittäin usein, 25% jonkin verran. Yleisöjä huolettaa myös vieraan vallan informaatiovaikuttaminen ja liiallinen informaatiotulva. Lisäksi hienoista eriytymistä luottamuksen kokemuksessa puoluekannan perusteella on tapahtunut kaikissa tutkituissa Pohjoismaissa.

Myös päätoimittajat näkevät haasteita ihmisten arkitodellisuuksien eriytymisessä, korostaen toisaalta myös toimitustyöhön liittyviä rakenteellisia seikkoja kuten ajan ja taloudellisten resurssien rajallisuutta ja perinteisten sanomalehtien jakelunhaasteita harvaan asutuilla seuduilla.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset päätoimittajat kokevat toimintaympäristönsä sekä yleisöjen luottamuksen rakentamisen osatekijät ja reunaehdot? Miten median yleisöt kokevat luottamuksen eri viestimiin – niiden vallan ja vastuun sekä luottamukseen vaikuttavat seikat?

‍

Demokratian episteeminen toimintakyky algoritmien aikakaudella (DECA) tutkii yhteiskunnan tiedollisia järjestelmiä, käytänteitä ja ongelmia yksilöiden, instituutioiden ja digitaalisten infrastruktuurien tasoilla. Hanke tuo yhteen tutkijoita Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistoista sekä Aalto-yliopistosta ja Nuorisotutkimusseurasta.

DECA:n yhteistyökumppanit ovat ministeriöitä, kansalaisjärjestöjä ja mediatoimijoita. Tutkimusta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvosto. Kyselyjä ja raportointia on myös ollut toteuttamassa Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskus. Yleisökyselyä on lisäksi tukenut C.V. Åkerlundin mediasäätiö.

‍

Raportti Suomessa toteutetuista kyselytutkimuksista löytyy täältä:

Raportti pohjoismaissa toteutetusta kyselystä löytyy täältä.

‍

Lisätietoja:

‍Katja Lehtisaari, dosentti, journalistiikan yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, katja.lehtisaari@tuni.fi

Mikko Grönlund, Tutkimuspäällikkö, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, mikko.s.gronlund@utu.fi

Minna Aslama Horowitz, dosentti, Helsingin yliopisto, minna.aslama@helsinki.fi

‍